Hevosen lihan käyttämistä elintarvikkeena vauhditetaan

(Ilkka, 19.10.2009), Arto Takalampi

Siitä lähtien kun suuret teurastamot lopettivat hevosten vastaanoton, hevosen loppusijoitus on puhuttanut hevosväkeä. Käytännön vaihtoehtoina ovat olleet hautaaminen ja käsittelylaitos. Nyt Hahtolan Kotiteurastamo tarjoaa mahdollisuutta hevosten teurastamiseksi, mutta toimitusten teurastamolle on kuitenkin pelattava.

Hevonenkin vanhenee aikanaan ja on lopetettava. Useimmiten tunneside pitkäaikaiseen ja uskolliseen eläimeen on kuitenkin niin vahva, että hevosen hävittäminen eli loppusijoittaminen on vaikeaa.

Ongelmaa lisää se, että eettiset vaihtoehdot ovat vähissä: niitä ovat vain teurastus elintarvikekäyttöön, maahan hautaaminen tai vienti eläinjätteen käsittelylaitokseen, jollainen löytyy muun muassa Honkajoelta. Näistä jälkimmäiset lisäksi maksavat.

Jotkut valitsevat sen helpoimman eli epäeettisen tavan antamalla hevosen eteenpäin, siis siirtämällä ratkaisun toiselle.

Lähimmät teurastamot ovat olleet tähän asti kaukana

Teurastuksessa ongelmana on ollut ainakin Pohjanmaalla, ettei hevosia teurastavia teurastamoita ole lähiseudulla. Lähimmät ovat Vammalassa ja Oulussa.

Teurastuskin herättää reaktioita, myös tunteikkaita. Ammattiväki ajattelee kuitenkin niin, miksi puhtaan kotimaisen hevosen lihaa ei voisi käyttää myös elintarvikkeena. Hevonen on joka tapauksessa aina myös tuotantoeläin ja sen liha on arvostettua.

Kysyntää kotimaiselle hevosenlihalle olisi vaikka kuinka jo tuonninkin korvaajaksi. Suomeen tuodaan kaikkiaan miljoona kiloa hevosenlihaa vuodessa mm. Argentiinasta.

Liha-alan konsulttina pitkään toiminut seinäjokelainen Martti Hallasuo korostaa, että hevosen teurastus loppusijoitusvaihtoehtona palvelee kaikkein parhaiten itse hevostaloutta.

– Tallit kokevat hevosen loppusijoituksen aina erittäin haasteellisena ja monesti ongelmallisenakin. On lisäksi todennäköistä, että jatkossa vaihtoehdot vielä vähenevät, sillä jossain vaiheessa hevostenkin hautaaminen kielletään muiden tuotantoeläinten tapaan, hän arvioi.

Hänen mukaansa teurastamisella hevosen loppusijoitus saadaan terveelle pohjalle eikä hevosen omistajalle koidu siitä laskua vaan jopa tuottajahintaa ruhon myymisestä.

Hevosenlihalla lisäarvoa pienteurastamolle

Martti Hallasuo vahvistaa lihatukkureiden kanssa kertyneestä kokemuksesta, että hevosen lihalle olisi todella käyttöä ja kysyntää. Suurin osa hevosen lihasta menee metwurstiksi lukuun ottamatta arvo-osia, joiden osoitteena ovat erikoisravintolat.

– Monilla tukkureista on todellisia vaikeuksia löytää hevosenlihaa. Ongelmaksi on kuitenkin koettu, ettei saatavuus teurastamoista ole aina ollut varmaa. Varmatoimisuus onkin toiminnan ehdoton edellytys, hän sanoo.

Hallasuo pohtikin isokyröläisen Hahtolan Kotiteurastamon vetäjän Harri Hahtolan kanssa, että hevosen lihan myynnistä saataisiin lisäarvoa pienteurastamolle.

Hevosen lihassa puhutaan suurista kilomääristä etenkin pienteurastamon kannalta, vaikkakaan hinta ei ole verrattavissa esimerkiksi lampaan tai naudanlihan hintaan.

– Soittoja tulee jatkuvasti esimerkiksi ravitalleilta, joten tarjontaa hevosista on, hän sanoo

Pohdinta johti käytännön toimintaan: Hahtola aloitti hevosten teurastuksen. Syntyvän hevosenlihan markkinoimiseksi Hallasuo, Hahtolan Kotiteurastamo sekä mäntsäläläinen pienteurastamo Hannu Vainio Oy perustivat pienimuotoisen markkinointiyrityksen Maaseudun Lihatukku Oy:n. Sen vetäjänä toimii Hallasuo.

Logistiikan toiminta tärkeää luottamuksen saamiseksi

Työnjako Hahtolan Kotiteurastamon ja perustetun yrityksen välillä on selvä: Hahtolan teurastamo teurastaa ja markkinointiyritys myy lihat eteenpäin lihatukkureille.

– Hevosen liha lähtee täältä teurastettuina ruhoina suoraan leikattavaksi lihatukkuun. Ja sieltä liha menee omia teitään lihatukkujen asiakkaille kuten ravintoloille ja vähittäiskauppaan, Hallasuo anoo.

Hänen mukaansa yritys hyödyntää vahvaa liha-alan verkostoa ja valmiita kanavia eli lihatukkureita. Niiden tontille ei lähdetä kilpailemaan.

Kun toimitettavat lihamäärät ovat suuria, silloin myös toimitusten ja logistiikan on sujuttava. Hevosen ruho painaa alkaen 240 kilosta aina yli 300 kiloon, joten kymmenen ruhon kuormassa on lihaa jo 2 500 kiloa.

Harri Hahtola sanoo, että uutena toimijana yrityksen tavoitteena on lähteä aluksi varovasti liikkeelle. Tärkeintä hänen mukaansa on saada ostajat vakuuttuneiksi lihan saatavuudesta.

– Kun lihat myydään jo etukäteen tukkurille ja nämä myyvät ne taas eteenpäin, silloin niillä pitää olla ehdoton varmuus, että meiltä lähtee sovittu määrä ruhoja tiettynä aikana, hän korostaa.

Yritys pyrkiikin varmistamaan ketjun alkupään eli sen, että hevosia on varmasti tulossa teurastamoon sovittuna aikana sovittu määrä. Hahtolan mukaan toimitusvarmuus edellyttää, että teurastamolla olisi etukäteen varmasti tiedossa vähintään parin seuraavan viikon aikana teurastukseen tulevat hevosmäärät.

– Ehdoton edellytys on se, että omistaja ilmoittaa välittömästi, jos ei pystykään toimittamaan hevosta, hän sanoo.

Hallasuon mukaan pohdinnan arvoinen asia olisivat yhteiskuljetukset, jolloin useamman omistajan hevoset voitaisiin tuoda kerralla teurastamolle.